Suurimman osan matka alkoi kolmelta yöllä Tampereen linja-autoasemalta. Lentokentällä tarpeeksi pitkä odotus palkittiin ja pääsimme vihdoi lentokoneeseen. Siellä paikkoja oli hieman ylimääräisinä, joten saimme järkättyä yhden rivin Aadalle, Alisalle ja minulle koko matkaksi. Lento olikin kohtuullisen nopea ja perille pääsimme mukavan aikaisin. Tässä kuvassa olemme jo Frankfurtin päässä selvinneet 1-terminaalista 2-terminaaliin.
Lentokentältä jatkoimme matkaamme päärautatieasemalle junalla. Selvisimme täydellisesti kyseiselle paikalle ja näimme samalla matkalla paljon hienoja maisemia ja Frankfurtin elämää. Päärautatieasema on tosiaan erittäin suuri paikka ja oli hyvä, ettei kukaan hukkunut väkijoukkoon. Kaikki selvisivät Fuldaan lähtevään junaan, jonka valot juuri sopivasti näkyivät heti saavuttuamme laiturille. Pitkän matkan jälkeen vielä päälle tunti istumista ja sitten olisimme perillä.
Deutsche Börse
Tämä kyseinen paikka oli erittäin mielenkiintoinen, koska Suomessa ei lainkaan ole näin isoa pörssiä. Helsingin Pörssin liikevaihdossa puhutaan miljoonista, kun samalla Deutsche Börsen liikevaihto pyörii miljardeissa. Oli upeaa päästä näkemään paikka sisältä! Sisään mennessä oli samanlainen turvatarkastus kuin lentokentällä, eli jokainen osasi varmasti toimia siinä oikein.
Pörssin opastus oli valitettavasti saksaksi ja tämän takia vain harvat meistä ymmärsivät. Vaikka olisi ollut kiva ymmärtää enemmän, pääsimme kuitenkin tutkailemaan pörssiä sisältä ja se teki vierailusta ikimuistoisen ja kiinnostavan. Pörssin työntekijät ilmeisesti tarkkailivat koko ajan taulukoita. Upealla kierroksellamme näimme myös salin toisessa päässä valmistautuvat toimittajat kameroineen.
Deutsche Bank
Toinen tutustumispaikkamme olikin sitten Deutsche Bank. Upeaan rakennukseen pääsimme kävellen pysähdyspaikaltamme, Vapianolta. Kuljimme maan alta kadun ali ja pääsimme jälleen kerran turvatarkastukseen, joka tosin oli vain laukun avaaminen ja sen sisällön näyttäminen.
Sisällä meitä odotti mahtava metalliympyrä ja vaatekärryt. Vaatteet jätettyämme pääsimme kiipeämään pari kerrosta ylemmäs tilaan, jossa heti aluksi saimme juoda vettä. Meitä ei viety kierrokselle vaan ennemminkin kerrottiin Saksan kaikkien pankkien toiminnasta englanniksi. Minkä tyyppisiä pankkeja Saksassa on, millä tavalla ne toimivat ja miten ne on perustettu ja miksi. Istuimme 1,5h ja kuuntelimme englantia äidinkielenään puhuvan naisen kertomuksia.
Koulu
Paikka oli aivan erillainen kuin Suomessa. Oli olevinaan ”moderni” koulu, mutta elektroniikkaa ei juurikaan näkynyt. Opettajat kirjoittivat kaiken taululle ja joko opettaja tai oppilas pyyhki taulun erittäin märällä sienellä niin, että puolet vedestä valui lattialle (tätä tapahtui jokaisella tunnilla, missä itse olin). Opetus oli aivan erilaista kuin Suomessa ja esimerkiksi englannin tunnilla käsiteltiin koko tunti kirjaa, jonka oppilaat olivat lukeneet ilmeisesti vapaa-ajallaan. 45min tuntien väliin oli mahdutettu joko 5min, 15min tai 30min tauko kuten usein Suomessakin. Suuri ero oli oppilaiden ikä. Samasta koulusta löytyi 5. luokkalaisista eteenpäin aina viimeistä vuotta lukiossa opiskeleviin asti. Välitunneilla kaveriporukat kokoontuivat yhteiseen tilaan luokkien ulkopuolelle tai jäivät luokkiin esimerkiksi syömään eväitään. Itse pääsin tutustumaan hostini parhaaseen kaveriin ja poikaystävään näillä välitunneilla. Englannin tunnin jälkeen opettaja lähti viemään meitä toiselle englannin tunnille ja pääsimme jutustelemaan 8. luokan kanssa. Jokainen suomalainen sai ryhmäänsä n. 4 lasta ja keskustelimme erittäin kiinnostuneiden oppilaiden kanssa. Salmiakkimaistiaiset menivät ihan hyvin kaupaksi, osa piti ja osa taas ei.
Fuldassa talot olivat hienoja ja majoittajani mukaan alue on Saksan vauraimpaa. Taloja oli kiva katsella automatkoilla, kun ei tarvinnut miettiä auton alle jäämistä. Tosin vaikka Fuldassa oli hianoja taloja, oli siellä kyllä aika rumiakin.
Toisin kuin Suomessa, Saksassa kylät ovat tyypillisiä. Niitä on rakennettu varsinkin vuorenrinteille ja alemmas ja näin saatu mukava kyläyhteisö. Kylien ulkopuolella on peltoja ja metsiä, joiden jälkeen tulee jälleen uusi kylä.
Tästä lentokoneesta otetusta kuvasta näkyy hyvin kylien rajat. On mielenkiintoista seurata valoja, jotka johtavat toisiin kyliin. Näkymä Frankfurtin keskustasta oli paljon valoisampi tähän verrattuna. Suuri valojen keskittymä loppui ja alkoi tällainen kylämaisema.
Fuldaer Dom
Kirkon valot häiritsivät minua joka ikinen päivä, koska en tiennyt millainen paikka on kyseessä. Vihdoin viimeisenä päivänä ennen lähtöämme pääsimme siihenkin sitten tutustumaan! Roomalais-katolinen kirkko on rakennettu aivan 1700-l alussa. Sisältä näimme upeat maalaukset ja patsaat. Majoittajillemme kirkossa vierailu olikin tuttua jo entuudestaan.
Kuvat ja teksti: Nelli Pelkonen.