Kirjoittajan arkistot: Aulikki Leisku-Johansson

Tietoja Aulikki Leisku-Johansson

historian ja yhteiskuntaopin opettaja Tampereen yliopiston normaalikoulu

Kuudes aisti – Slushissa innovoitiin uutta elämää

BN-linjalaisten opintoretki Slush Youth -tapahtumaan alkoi innostavilla esityksillä, joissa pohjoismaisia nuoria kannustettiin olemaan rohkeita ja ennakkoluulottomia. Kun uskaltaa ottaa vastaan haasteita ja katsoa maailmaa avoimin silmin oppii enemmän.

Työpajoissa ratkottiin porukalla yritysten antamia haasteita. Esimerkiksi UPM:n työpajassa tehtävänä oli perustella, pitäisikö uusi tehdas perustaa Viroon vai Suomeen – päätöksen tueksi opiskelijatiimit saivat tietää mm. raaka-aineiden ja markkinoiden kuljetusetäisyyksiä.

S1

Kuvassa Helmin ja Juliannan tiimi esitteli markkinointia sosiaalisessa mediassa.

Slush 2017 päätapahtumaan päästiin tutustumaan iltapäivällä. Slush on kasvanut vuosi vuodelta ja tänä vuonna kävijöitä oli 20 000.  Yrityksiä ja mainioita esitelmiä tapahtumassa oli niin paljon, että kovasta yrityksestä huolimatta vain osaan ehdittiin tutustua. Mieliinpainuvia tulevaisuuden visioita oli mm. StartUp-yrityksellä, joka pohtia ihmisen kuudetta aistia.

Opintomatkalla oli mukana myös kaksi harjoittelijaa, Minna Laakso ja Sabina Mäki. Heitä tapahtumassa ilahdutti erityisesti start up -yritys Lyfta, joka kehittää oppimisympäristöjä, joissa hyödynnetään virtuaalilaseja ja -todellisuutta. Lukiolaisille puhunut Yhdysvaltojen entinen suurlähettiläs Bruce Oreck innosti lisäksi harjoittelijoiden mielestä lukiolaisia hienosti olemaan omia itsejään.

S2

Mukava päivä päättyi yhteiseen juhlaan, jossa puhujina oli CMI:n Irak-ohjelman johtaja Hussein Al-Taee sekä CMI:n hallituksen puheenjohtaja Alexander Stubb. Heidän puheenvuoroissaan painotettiin sitä, että kaikki ristiriidat on ratkaistavissa puhumalla, joten yhteistyötaitoja ja tiimityöskentelyä kannattaa harjoitella aina kun voi.  Stubbin mukaan jokaisen nuoren kannattaa päivittäin muistaa neljä tärkeää sanaa dream, believe, work hard and success. No, siinä oli jo viisi sanaa, mutta ajatus oli silti kannustava.

Teksti: Sabina Mäki, Minna Laakso ja Eija Niskanen.
Kuvat: Eija Niskanen.

Mainokset

Marraskuun valopilkku

Aamu ei vielä ehtinyt sarastaa, kun lähdimme pimeyttä uhmaten Atalpan pihasta syksyn suureen seikkailuun isolle kirkolle Messukeskukseen.  Muitakin sijoittamisen salojen selvittäjiä oli paikalle saapunut ja väkijoukossa saimme kuulla monenlaisia tarinoita sijoittajien seikkailuista vuosien varrelta.

Sijoitus Invest -messut on Suomen suurin sijoitustapahtuma. Tänä vuonna uutuutena ohjelmassa oli Nuorten osakesäästäjien paneelikeskustelu. Siinä pohdittiin, miten nuoria voidaan rohkaista ja innostaa hankkimaan tietoa talousosaamisesta. Paneelissa keskusteltiin vilkkaasti ja kuultiin ideoita napakkaan taloudenhoitoon. Yksi niistä oli kuitenkin tuttu juttu: säästämisessä ja sijoittamisessa nuoruus on valttia!

I1

Messuilla oli paljon monipuolista ohjelmaa, yksi aamupäivän mielenkiintoisimmista luennoista oli ”Bitcoin ja kryptovaluutat tulevaisuuden sijoituskohteina?”  Kaikille kuulijoille ei edes riittänyt tuoleja, mutta se ei haitannut: uutta voi oppia seisaaltaankin.

Paljon pohdintaa herätti myös luento ”Sijoittajanaisen euro on sama kuin miehen.”  Sijoittaja Sari Vaajanen-Ärrälä kertoi oman tarinansa siitä, kuinka hänestä, tavallisen perheen tyttärestä kasvoi rohkea, oman strategian luonut sijoittaja.

I2

Kuvassa BN-linjan opiskelijat Ida ja Liina kuuntelemassa esitystä.

Messuilta jatkoimme matkaa Suomen Pankin rahamuseoon. Osastopäällikkö Mika Pösö piti meille erinomaisen esityksen EKP:n rahapolitiikasta sekä keskuspankkien toimista euroalueella.  Saimme kuulla korkojen ja inflaation kehitysodotuksista ensi syksyyn saakka – vielä voivat velalliset luottaa matalaan korkotasoon.

I3

Kuvassa Suomen Pankin osastopäällikkö Mika Pösö (keskellä) sekä Sijoittamisen mahdollisuudet-kurssin opiskelijat, kaikki Tampereen Norssin kasvatteja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
Teksti ja kuvat: Eija Niskanen

Ni hao – Terveiset Tieyi Middle Schoolista Guangzhousta

Guangzhoun eli Kantonin miljoonakaupungin  65-vuotias Tieyi Middle School toimii kolmella kampuksella. Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion ensimmäiselle opintovierailulle Etelä-Kiinaan osallistui kahdeksan reipasta opiskelijaa sekä lehtorit Jukka Männistö ja Eija Niskanen.  Monipuolinen vierailuohjelmamme alkoi tutustumisella Yuexiu – esikoiskampukseen, joka oli  Guangzhoun kaupungin keskustassa. Kampuksella on 13-19-vuotiaita opiskelijoita noin 2000 ja osa heistä asuu kampuksen asuntolassa. Mielenkiintoista oli se, että yleensä kaikki lukion kolmannen vuoden opiskelijat asuvat kampuksella, jotta he voivat keskittyä rauhassa lukuvuoden lopussa pidettäviin päättökokeisiin. Kiinassa lukiolaisten päättökoe on samalla yliopistojen sisäänpääsykoe, joten erinomaisilla tuloksilla voi varmistaa pääsynsä toivomaansa yliopistoon. Kahden päivän aikana opiskeljat suorittavat kokeet kiinan ja englannin kielissä, matematiikassa sekä reaaliaineissa.

Opintovierailun aikana  Norssin opiskelijat asuivat perhemajoituksessa. Tämä mahdollisuus tekikin matkasta ainutkertaisen verrattuna  lomamatkoihin. Isäntäperheiden nuoret opiskelivat Tieyi Middle Schoolissa, joten  lukiolaisemme kulkivat kiinalaisen sisaruksensa kanssa ja saivat näin  olla mukana kodin ja koulun arjessa.  Koulupäivät olivat pitkiä  ja oppitunnit  alkoivat jo klo 7.25.  Keskipäivällä oli reilun kahden tunnin lounastauko, jolloin opiskelijat saattoivat syödä koululla maksullisen lounaan. Iltapäivän tunnit alkoivat klo 15 ja päättyivät yleensä klo 18. Kotiläksyjä tehtiin paljon, joten iltakin kului koulutöiden merkeissä. Lisäksi opiskelijat kertoivat, että kilpailu opinnoissa menestymisestä on kovaa, joten myös viikonloppuisin aika kului läksyjen ja kotitöiden parissa. Osa opiskelijoista osallistui aktiivisesti koulun kerhoihin, kuoroon tai soittokuntaan.

Kiina1

Kuvassa kiinan kielen oppitunti. Tutustuimme kielen perusmerkkeihin ja sanontoihin, aluksi ne tuntuivat tosi haastavilta, mutta jotain sentään opittiin ja loppuviikosta moni asia tuntui jo tutulta.

Keskiviikkona matkustimme bussilla Qinyanin Kampukselle, joka oli läheisssä kaupungissa, kiinalaisittain pienessä vain noin parin miljoonan asukkaan kaupungissa. Koulu oli uusi, ensimmäiset 800 opiskelijaa oli aloittanut syksyllä 2016 ja  oppilasmäärä kasvaa lähivuosina noin 2000 opiskelijaan. Tällä kampuksella opetuksessa painotettiin monia  luovia oppiaineita, esimerkiksi kankaanpainantaa. Koulupäivän päätimme opettelemalla tee-seremoniaa yhdessä kiinalaisten opiskelijoiden kanssa. Kauniissa seremoniassa teetä nautittiin rauhallisesti ja  keskittyneesti.

Kiina2

Tee-seremoniassa saimme tuoksutella ja maistella useita kiinalaisia teelaatuja.

Kiina3

Kuvassa olemme juuri päättäneet Martial Arts oppitunnin.  Panyu  kampuksen taitavat  opiskelija- opettajat vierailivat  Qinyanin Kampuksella opettamassa meille perinteisiä kiinalaisia taistelu- ja liikuntalajeja.

Aikaisin torstaiaamuna lähdimme Panyu Kampukselle. Täällä opetuksessa painottuivat luonnontieteelliset opinnot, liikunta sekä luovat aineet. Tämän koulun tanssi- ja voimisteluryhmät sekä koulun orkesteri ovat osallistuneet lukuisiin koulujen välisiin kisoihin ja menestyneet niissä erinomaisesti. Koulun ala-aulaan oli koottu näyttely Tieyi Middle Schoolin historiasta valokuvin ja  kunniakirjoin, samoin näyttelyssä oli  tilastoja koulun opiskelijoiden suorituksista, menestyksestä sekä jatko-opintoihin sijoittumisesta.

Päivän aikana saimme harjoitella mm.  3d-tulostusta yhdessä kampuksen opiskelijoiden kanssa, tehdä savitöitä sekä osallistua päivän liikuntatuokioon.  Isäntiemme vieraanvaraisuutta ja huomaavaisuutta kuvasi hyvin iltapäivälle järjestetty yllätys: opiskelijallamme  Joonatanilla oli  syntymäpäivä, jota juhlistettiin näyttävästi Panyun kampuksen oppilaskunnan kanssa kakulla ja laululla.

Kiina4

Johtava rehtori Mr. Zhou Weifeng  toi sankarillemme Joonatanille upean syntymäpäiväkakun.

Kiina5

Opiskelimme tulostamista, tässä syntyi kukkia 3d-tulostimella.

Kiina6

Savitöitä  porukalla, yhdessä tekemisen lomassa oli mukava vaihtaa kuulumisia ja tutustua puolin ja toisin maidemme koulutusjärjestelmiin. Anna otsikko

Kiina7

Vastapainoksi luokassa istumiselle opiskelijat kokoontuivat kolme kertaa päivässä yhteiseen liikuntatuokioon, johon kuului yhdessä tehdyt liikesarjat ja lopuksi juostiin luokittain  yhdessä 800 metriä.

Perjantaina lehtorit Jukka Männistö ja Eija Niskanen esittelivät  suomalaista  koulutusta ja  Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiota yhdessä opiskelijoiden Hulda Haapamäen ja  Onni Päivisen kanssa Tieyi Middle Schoolin henkilöstölle. Suomalainen koulutusjärjestelmä, opetusmetodit, matematiikan opiskelu, lukio-opintojen laajat valintamahdollisuudet sekä yksilölliset opintopolut  kiinnostivat yleisöä ja esityksen lopuksi keskusteltiin vilkkaasti suomalaisen koulun arjesta.  Vierailumme keskeisenä  tavoitteena oli avata yhteistyö ja opiskelijavaihto koulujemme välille.

Lauantain opiskelijamme viettivät  perheidensä kanssa ja kukin perhe oli suunnitellut päiväohjelman. Osa opiskelijoista vieraili eläintarhassa katsomassa pandoja, osa kävi ostoksilla ja osa teki pyöräretken tai vieraili isovanhempien luona. Kun on paljon nähtävää ja koettavaa niin aika kuluu kuin siivillä. Opintomatkan jäähyväisjuhlaan kokoonnuimme sunnuntaina, oli aika kiittää  upeasta opintomatkasta ja toivottaa isäntämme vastavierailulle Tampereen yliopiston Normaalikoululle.

Kiina8

Torstai-ilta huipentui yläilmoihin. Vierailimme maailmankuulussa  Kanton towerissa, noin 600 metrin  korkeudessa, josta ihailimmeltavalaistuksessa kylpevää 14,5 miljoonan asukkaan Guangzhoun kaupunkia.

Kiina9

Teksti ja kuvat: Eija Niskanen.

Saksan opintomatkan ajatuksia

Moikka moi! 30.12 kolmelta yöllä starttasi matka Saksaan. Pieni jännitys oli vatsassa koko matkan ajan Fuldaan asti, sillä kyseessä oli ensimmäinen matkani ilman vanhempiani. Fuldan rautatieasemalle saavuttuamme bussi-, lento- ja junamatkan jälkeen näimme ensimmäisenä hostimme. Olimme tutustuneet isäntäperheisiimme jo ennen matkaa niin sähköpostin kuin Whatsappin välityksellä. Ensimmäinen päivä meni lähinnä tutustuessa toisiimme sekä Fuldaan.

Sain asua nämä neljä päivää noin 17 kilometrin päässä Fuldasta pienellä alueella, olimme kolmen Saksan maa-alueen rajalla. Tällä alueella oli maatiloja, kirkko sekä tyypillisesti talot sijaitsivat metrin päässä toisistaan. Host-perheelläni oli kolmikerroksinen talo, jonka alakerrassa asui isovanhemmat ja kahdessa ylimmässä kerroksessa asui host-perheeni. Kodissa oli kieltämättä kylmä verrattuna suomalaisiin koteihin, sillä lämmitys suljettiin yleensä huoneista sieltä lähdettyä. Siksi talossa oli paljon ovia eri huoneisiin, joita pidettiin kiinni lämmön säilyttämiseksi. Talossa ei ollut lattialämmitystä niin kuin Suomessa, joten sisällä kuljettiin kengät jalassa.

Toisena päivänä lähdimme Frankfurtiin junalla. Luvassa oli kaksi yritysvierailua: pörssiin ja Deutsche Bankiin. Ensimmäisenä menimme pörssiin. Sinne saavuttuamme pääsimme sisään passin näytön ja turvatarkastuksen jälkeen. Pörssissä käynti oli hieno kokemus, sillä tällä kertaa se ei vain näkynyt televisiossa ja pääsi myös itse seuraamaan numeroiden täyttämiä seiniä. Kuitenkin esittely pörssistä oli valitettavasti saksaksi, mutta ihanat hostimme yrittivät parhaansa mukaan kääntää meille englanniksi kaiken. Toinen yritysvierailu oli englanniksi, joten pystyimme osallistumaan tähän hyvin. Se kertoi enimmäkseen pankkien synnystä ja niiden määristä. Myös yhdeksi puheen aiheeksi muodostui Nutellan valmistus mitä saksalaiset useimmiten käyttävät leivän päällä. Yritysvierailuiden jälkeen jäimme vielä shoppailemaan Frankfurtiin. Kaupunki muistutti mielestäni silhuetiltaan New Yorkia, kaupungissa on paljon tornitaloja. Frankfurt tuntui eri maalta kuin Fulda.

Kolmas päivä lähti käyntiin aikaisin aamulla, sillä kyseessä oli saksalaisten lukujärjestyksen mukainen koulupäivä koulussa. Koulu alkoi jo 7.50 ja bussimatka koululle kesti noin 45 minuuttia, joten lähdimme ennen seitsemää bussilla kouluun. Koulun luokat ja tunnit oli hyvin ”vanhanaikaisia”, sillä tekniikkaa luokissa ei ollut ja opettajilla oli käytössään vain tyhjä pöytä, sekä liitutaulu, siksi muutama opettaja kantoi mukanansa tykkiä sekä läppäriä. Koululaisilla oli koulukirjat, jotka he saivat koululta. Muistiinpanot ja tehtävät tehtiin kaikista aineista mappeihin, jotka olivat oppilailla ihan täynnä, sekä painavia. Mapit eivät mahtuneet reppuun tai koululaukkuun, joten niitä joutui kantamaan koko koulupäivän kädessä. Tuntien aikana oli lyhyt tauko, jolloin oli mahdollisuus käydä vessassa. Tauot sekä tuntien loput ilmoitettiin kellon soitolla. Koulussa oli meidän lukiosta poiketen myös todella nuoria opiskelijoita, jotka varmaankin olisi meidän koulujärjestelmän mukaan vielä alakoulussa. Eli koulussa oli hyvin eri-ikäisiä opiskelijoita. Koulussa ei ollut ilmaista kouluruokaa, mutta sieltä oli mahdollista ostaa välipalaa tai lämmintä ruokaa. Hostini kanssa teimme jokaiselle päivälle illalla eväät, joten meidän ei tarvinnut ostaa ruokaa koululta.

Vietimme paljon aikaa porukalla saksalaisten hostien ja muiden suomalaisten kanssa ja Fuldan joulutorikin tuli kierrettyä useaan otteeseen. Saksan reissu antoi minulle ikimuistoisia kokemuksia, hyviä muistoja, sekä hyviä uusia ystäviä joihin olen pitänyt vieläkin yhteyttä matkan jälkeen. Saksalaiset ottivat myös hyvin meidät mukaan juttuihinsa ja tulimme kaikki yllättävän hyvin toimeen. Heitä on jo ikävä, joten toivottavasti he kaikki pääsevät tulemaan ensi syksynä vierailulle Suomeen!

Teksti ja kuvat: Julianna Perttala.

Unsere Reise nach Fulda

Suurimman osan matka alkoi kolmelta yöllä Tampereen linja-autoasemalta. Lentokentällä tarpeeksi pitkä odotus palkittiin ja pääsimme vihdoi lentokoneeseen. Siellä paikkoja oli hieman ylimääräisinä, joten saimme järkättyä yhden rivin Aadalle, Alisalle ja minulle koko matkaksi. Lento olikin kohtuullisen nopea ja perille pääsimme mukavan aikaisin. Tässä kuvassa olemme jo Frankfurtin päässä selvinneet 1-terminaalista 2-terminaaliin.

Lentokentältä jatkoimme matkaamme päärautatieasemalle junalla. Selvisimme täydellisesti kyseiselle paikalle ja näimme samalla matkalla paljon hienoja maisemia ja Frankfurtin elämää. Päärautatieasema on tosiaan erittäin suuri paikka ja oli hyvä, ettei kukaan hukkunut väkijoukkoon. Kaikki selvisivät Fuldaan lähtevään junaan, jonka valot juuri sopivasti näkyivät heti saavuttuamme laiturille. Pitkän matkan jälkeen vielä päälle tunti istumista ja sitten olisimme perillä.

taksit

Deutsche Börse

Tämä kyseinen paikka oli erittäin mielenkiintoinen, koska Suomessa ei lainkaan ole näin isoa pörssiä. Helsingin Pörssin liikevaihdossa puhutaan miljoonista, kun samalla Deutsche Börsen liikevaihto pyörii miljardeissa. Oli upeaa päästä näkemään paikka sisältä! Sisään mennessä oli samanlainen turvatarkastus kuin lentokentällä, eli jokainen osasi varmasti toimia siinä oikein.

Pörssin opastus oli valitettavasti saksaksi ja tämän takia vain harvat meistä ymmärsivät. Vaikka olisi ollut kiva ymmärtää enemmän, pääsimme kuitenkin tutkailemaan pörssiä sisältä ja se teki vierailusta ikimuistoisen ja kiinnostavan. Pörssin työntekijät ilmeisesti tarkkailivat koko ajan taulukoita. Upealla kierroksellamme näimme myös salin toisessa päässä valmistautuvat toimittajat kameroineen.

Deutsche Bank

Toinen tutustumispaikkamme olikin sitten Deutsche Bank. Upeaan rakennukseen pääsimme kävellen pysähdyspaikaltamme, Vapianolta. Kuljimme maan alta kadun ali ja pääsimme jälleen kerran turvatarkastukseen, joka tosin oli vain laukun avaaminen ja sen sisällön näyttäminen.

Sisällä meitä odotti mahtava metalliympyrä ja vaatekärryt. Vaatteet jätettyämme pääsimme kiipeämään pari kerrosta ylemmäs tilaan, jossa heti aluksi saimme juoda vettä. Meitä ei viety kierrokselle vaan ennemminkin kerrottiin Saksan kaikkien pankkien toiminnasta englanniksi. Minkä tyyppisiä pankkeja Saksassa on, millä tavalla ne toimivat ja miten ne on perustettu ja miksi. Istuimme 1,5h ja kuuntelimme englantia äidinkielenään puhuvan naisen kertomuksia.

Koulu

Paikka oli aivan erillainen kuin Suomessa. Oli olevinaan ”moderni” koulu, mutta elektroniikkaa ei juurikaan näkynyt. Opettajat kirjoittivat kaiken taululle ja joko opettaja tai oppilas pyyhki taulun erittäin märällä sienellä niin, että puolet vedestä valui lattialle (tätä tapahtui jokaisella tunnilla, missä itse olin). Opetus oli aivan erilaista kuin Suomessa ja esimerkiksi englannin tunnilla käsiteltiin koko tunti kirjaa, jonka oppilaat olivat lukeneet ilmeisesti vapaa-ajallaan. 45min tuntien väliin oli mahdutettu joko 5min, 15min tai 30min tauko kuten usein Suomessakin. Suuri ero oli oppilaiden ikä. Samasta koulusta löytyi 5. luokkalaisista eteenpäin aina viimeistä vuotta lukiossa opiskeleviin asti. Välitunneilla kaveriporukat kokoontuivat yhteiseen tilaan luokkien ulkopuolelle tai jäivät luokkiin esimerkiksi syömään eväitään. Itse pääsin tutustumaan hostini parhaaseen kaveriin ja poikaystävään näillä välitunneilla. Englannin tunnin jälkeen opettaja lähti viemään meitä toiselle englannin tunnille ja pääsimme jutustelemaan 8. luokan kanssa. Jokainen suomalainen sai ryhmäänsä n. 4 lasta ja keskustelimme erittäin kiinnostuneiden oppilaiden kanssa. Salmiakkimaistiaiset menivät ihan hyvin kaupaksi, osa piti ja osa taas ei.

Fuldassa talot olivat hienoja ja majoittajani mukaan alue on Saksan vauraimpaa. Taloja oli kiva katsella automatkoilla, kun ei tarvinnut miettiä auton alle jäämistä. Tosin vaikka Fuldassa oli hianoja taloja, oli siellä kyllä aika rumiakin.

Toisin kuin Suomessa, Saksassa kylät ovat tyypillisiä. Niitä on rakennettu varsinkin vuorenrinteille ja alemmas ja näin saatu mukava kyläyhteisö. Kylien ulkopuolella on peltoja ja metsiä, joiden jälkeen tulee jälleen uusi kylä.

Tästä lentokoneesta otetusta kuvasta näkyy hyvin kylien rajat. On mielenkiintoista seurata valoja, jotka johtavat toisiin kyliin. Näkymä Frankfurtin keskustasta oli paljon valoisampi tähän verrattuna. Suuri valojen keskittymä loppui ja alkoi tällainen kylämaisema.

Fuldaer Dom

Kirkon valot häiritsivät minua joka ikinen päivä, koska en tiennyt millainen paikka on kyseessä. Vihdoin viimeisenä päivänä ennen lähtöämme pääsimme siihenkin sitten tutustumaan! Roomalais-katolinen kirkko on rakennettu aivan 1700-l alussa. Sisältä näimme upeat maalaukset ja patsaat. Majoittajillemme kirkossa vierailu olikin tuttua jo entuudestaan.

Kuvat ja teksti: Nelli Pelkonen.

 

Suomalais-saksalaista yhteistyötä Fuldassa

Marras- joulukuun vaihteessa seitsemän BN-linjan opiskelijaa lähti opintomatkalle Fuldaan, Saksaan noin  puolentoista tunnin junamatkan päähän Frankfurtista. Matkamme aikana tutustuimme Euroopan rahamaailman toiseen keskukseen Frankfurtiin ja tietysti kohteeseemme barokkikaupunki Fuldaan. Lue suomalaisten opintoretkestä saksalaisin silmin  täältä.

f1_koulu

Yhteistyökoulumme on Freiherr vom Stein Schule, joka on myös Eurooppa-koulu, joka tekee laajaa kansainvälistä yhteistyötä kuten norssillakin. Opintomatkan saksalainen koordinaattori on Sonja Heinz, joka opettaa kemiaa ja uskontoa.

Seitsemän koulun opiskelijaa oli lupautunut meidän isäntäperheiksemme. Saksalaiset ystävämme olivat erittäin ystävällisiä ja vieraanvaraisia isäntiä ja emäntiä. Heti ensimmäisenä iltapäivänä tutustuimme Fuldan keskustaan ja sen nähtävyyksiin suunnistustehtävien avulla. Suomalais-saksalainen yhteistyö toimi loistavasti.

Frankfurtissa tutustuimme pörssiin ja Deutche Bankissa pankkitoiminnan historiaan ja nykypäivään. Pörssissä saimme ensin kuulla esityksen Frankfurtin pörssin historiasta ja sen toiminnasta. Sen jälkeen menimme galleriaan, jossa saimme seurata livenä pörssissä käytyä kauppaa. Gallerian lattialle on merkitty kaikki Frankfurtin pörssin osakkeet, joilla käydään kauppaa. Sen mukaan kuinka kauppa sujuu, kyseisen osakkeen nimi välkähtää joko vihreällä (hinta nousussa) tai punaisella (hinta laskussa). Ylen uutinen siitä, kuinka nopeudella on merkitystä pörssikaupassa.

Opintomatkamme viimeisenä päivänä tutustuimme Fuldan kauniiseen barokkikirkkoon. Sonja Heinz toimi oppaanamme kirkossa. Kuulimme useita mielenkiintoisia yksityiskohtia ja saimme vastaukset opiskelijoiden vaikeisiin kysymyksiin niin kirkon taideteoksista kuin arkkitehtuurista.

Ensi syksynä tapaamme taas, mutta tällä erää Tampereella. Suomalais-saksalainen yhteistyö on saanut alkunsa.